Found a girlfriend

Since last update I have found a girlfriend and had sex with 10 women, but not intercourse with all of them. I haven’t studied or used PUA-material in several years, something might have stuck to my behavior. Without PUA-material I don’t know what would the result been, 6/10 were from Tinder which didn’t exist before I started learning PUA-material.

Riittää

Voisin lopettaa bloggaamisen, ja ottaa blogit pois netistä. Olen kehittynyt niin paljon, että blogista lienee saanut motivaatiota tarttua pua-oppaaseen jos on ollut ongelmia sosiaalisten taitojen kanssa. Itselläkin motivaatiota alkaa olla ilman, että tarvitsee tulla purkamaan blogiin miten meni. Tuntuu että blogi täytti tehtävänsä. Lisäksi vielä kaverini kävi IRCnetin #puawatch -kanavalla ja kertoi että se on iso kanava irkissä, joka on keskittynyt lähinnä pua-tyyppien pilkkaamiseen ja siellä oli kaverini mukaan myös väkivallalla uhkailua minua kohtaan, johon ei puututtu. Ja he kuulemma seuraavat aktiivisesti blogia ja sitten käyttävät sitä vaan minua vastaan. Lisäksi blogikommenteissani on alkanut olla entistä enemmän heikkotasoista kommenttimateriaalia. Sekin tekee blogin lopettamisesta vaan helpompaa.

Tiedän, että monet tyypit alkavat vaatimalla vaatia että jatkaisin kirjoittamista. Mutta en tarvitse hyväksyntää, joten tämä oli nyt sitten tässä. Tai on kuitenkin eräs tapa jolla jatkan., siitä alempana. Olen laittanut blogrolliin linkkejä aihepiiriltään samankaltaisista blogeista, joten ette jää tyhjän päälle. Ja kaikille hyville ja kivoille tyypeille neuvo: Älkää tyytykö, lukekaa pua-oppaita, tulevat tyttöystävänne ja lapsenne kiittävät vielä teitä. Hyvää loppuelämää!

Seuraavilla tavoilla suostun jatkamaan bloggaamista vastoin tahtoani:

• 200 euro per päivä jolloin päivitän blogia (luettavissa julkisesti 48h)
• 100 eurolla viimeisin lukematon field raportti sähköpostiin
• 150 eurolla viimeisin lukematon suuteluclosen kertominen ja miten siinä onnistuin sähköpostiin
• 500 eurolla lähetän sähköpostiin tiedon siitä kun menetän neitsyyteni. Vain ajan. En kuvausta ellei henkilö ole täysin luotettavasti anonymisoitavissa.
• 300 eurolla päivitän viimeisimmän field reportin blogiin (luettavana julkisena 48h)
• 400 eurolla päivitän viimeisimmän uuden suuteluclosen blogiin. (luettavana julkisena 48h)

Maksuista voi sopia sähköpostin välityksellä: puakehitys@gmail.com mikäli hinnat ovat liian kovat sinulle, niin perustelluista syistä niitä voi tarkastaa henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Ei kuitenkaan huomattavasti alaspäin.

#close, mutta ihan kiva ei riitä

Kaverityttö kutsui mut oman kulttuuritaustansa omaavien tyyppien täyden kuun juhlaan. Siellä tapasin kaverityttöni ja hänen kaverinsa. Kaverini lähti ja jäin juttelemaan hänen kaverilleen.

Hän halusi ostaa savea, en tiennyt missä sitä myydään mutta ehdotin jotain paikkoja josta voi käydä kyselemässä missä sitä myytäsiin. Juttelimme monista kevyistä aiheista, hänen maansa poliittisesta historiasta ja minä kerroin Suomen historiasta jääkaudesta nykyaikaan. Käsittelin viikinkiajan shamaanit, Ruotsin ristiretken ja vallan ajan 1809 vuoteen jolloin Ruotsi menetti Suomen alueen, Venäjän vallan ajan Venäjän vallankumoukseen, sisällissodan kommunistien ja kansallismielisten välillä, monarkia vs. tasavalta päätöksen, talvisodan puolustussodan Neuvostoliittoa vastaan, jatkosodan hyökkäyssodan NL:n alueelle Saksan liittolaisena, rauhansopimuksen ja alueluovutukset, Lapin sodan, jälleenrakennuskauden ja nopean taloudellisen kasvun ajan, kaupungistumisen, 90-luvun laman ja nykyisen laman. Mainitsin myös, että lukiossa ollessani voitin Kaakkois-Aasiaa käsittelevän lukion historiatietovisan. Hän kertoi pitävänsä puista. Puhuimme metsästä ja eläimistä, kerroin mitä eläimiä hän voi teoriassa nähdä metsässä ja mitä käytännössä. Keskustelu johti myös karhuihin ja pandakarhuihin. Kysyin onko hänen maassaan pandakarhuja. Kerroin, että tykkäsin yhdestä piirrettystä, joka kertoi pandakarhusta, kavereistaan ja äidistään. Hän ei tiennyt sarjaa, kerroin että se on Tao Tao (Tao on kiinaa ja tarkoittaa tietä). Kerroin että voisin lähettää hänelle esimerkin siitä piirretystä, Hän sanoi: ”Joo”. Kysyin, että mitenkäs mä sitten saan sen lähetettyä sulle. Hän antoi puhelinnumeronsa ja tekstiviestillä lähetti sähköpostiosoitteensa. Lähetin saksan kielisen Tao Taon intron hänelle sähköpostilla.

En ole häneen ihastunut. Pidän hänestä kaverina. Hän on sellainen ihan kiva ja ihan ok näköinen tyttö, johon voisi ns. tyytyä jos ei olisi kriteerinä että pitää olla ihastunut tyttöön. Mutta olen sellainen tyyppi, että olen mieluummin yksin kuin ”tyydyn”, eli englanniksi settle. Muistan nähneeni telkkarista yhden hyvän vuorosanan joskus. Siinä isä antoi pojalleen elämänohjeen naisten suhteen: ”Never settle”. Eli että ei pidä tyytyä ns. ihan kivaan vaan hakea sitä jonka oikeasti haluaa. Sen saavuttamiseksi minun pitää hioa PUA-taitoja. Ne tuntemattomat, tulevat rakkauteni vielä kiittävät minua että opein nämä taidot, koska muutoin eivät olisi päässeet suhteeseeni kanssani. Ja muutenkin ”tyytyminen ihan kivaa” on siksikin huono idea, että ajatelkaas jos tyydytte ja sitten löydättekin elämänne rakkauden ja saatte vastarakkautte ja olettekin jumissa suhteessa jonkun toisen kanssa. Ja sitten jos tämä toinen siinä suhteessa rakastaa ja jumaloi teitä ja odottaa samaa sinulta kun kerran olet suhteessakin hänen kanssaan niin se on tosi harmi juttu. Ja siis tällaista tapahtuu että mennään suhteeseen ilman rakkautta, kuulin kaverilta, että hän kerran oli suhteessa vaikka ei ollut edes rakastunut.

Kerran kun olin kaverini kutsumana hänen luonaan syömässä ja juomassa joidenkin muiden hänen kavereidensa kanssa. Niin siellä oli yksi tyttö, josta en ollut kiinnostunut. Hän kuitenkin oli minusta kiinnostunut ja kertoi, että haluaisi olla yhteyksissä jatkossa ja teki mulle FB-closen. Annoin sen, koska en ollut kiinnostunut niin saatoin ihan hyvin antaa yhteystietoni, ilman että sain häneltä. Hän ei ollut fyysisesti yhtään tyyppiäni, henkisesti ehkä olisi ollut, vaikka tuskin oli, mutta henkisesti täytyisi olla sitä huipumpi tyyppi, mitä vähemmän ulkonäöltään viehättää, että pystyisi luomaan kiinnostuksen jos ulkonäkö ei miellytä. No hän sitten lähetteli mulle FB:ssä viesteinä jotain ja vastailin jokusen kerran. Hän ei pyytänyt ainakaan niissä viesteissä mua mihinkään hengaamaan, joten en tiedä mitä musta halusi. Mutta jätin sitten kohta vaan vastailematta hänen viesteihinsä koska en halunnut loukata kertomalla että en ole kiinnostunut, mutta en myöskään halunnut jatkaa vastailua ja antaa väärää kuvaa että olisin kiinnostunut. Joskus teen tytöille näin, joskus kerron, että en ole kiinnostunut, riippuu miltä musta tuntuu.

No kerroin sitten tästä yhdelle tyypille ja hän sanoi, että ei ois välttämättä kannattanut torjua, että ei saa olla liian vaativa, kun mun tapauksessani täytyis olla tyytyväinen että saa nyt ees jotain. Ihan kumma näkemys. Ettäkö joidenkin ihmisten olisi luovuttava siitä että saisivat tuntea viehättymisen siihen tyyppiin jonka kanssa alkavat suhteeseen. Oon tyytyväinen yksinkin ja mieluummin oon yksin jos en saa sitä mitä oikeasti haluan. Mä haluan että jos luon suhteen johonkin niin voin odottaa että se haluaa juuri mut, kuten mäkin sen. Eikä oo suhteessa mun kanssa vaan siks kun ei saanut parempaa. Mä en todellakaan halua olla kukaan johon vaan ”tyydytään” koska ei saa parempaakaan. Mä en myöskään tee niin naisille.

Uusia opiskelijoita jututtamassa

Olin tässä x-päivänä y-paikassa jututtamassa uusia opiskelijoita z-tilaisuudessa, jossa heitä oli selkeä enemmistö.

Menin sinne naispuolisen kaverin kanssa. Paikalle tullessa katsoin heti mahdolliset paikat naisten vieressä. Sitten menimme kaverin kanssa, otin kaksi tuolia ja panin ne vieretysten tämän reunimmaisen naisen viereen. Kaverityttöni ehti istua tytön viereen ja itse istuin kaverin viereen. Ei siinä kauaa mennyt, alle minuuttia ainakin, kun sitten heitin kaverini editse häne  vieruskaverilleen: ”Hei, opiskeleks sä evoluutiopsykologiaa?”, ”Joo”, ”mun kaveri opiskelee sitä kanssa. Tässä on [nimi]”. Sitten he tutustui ja hän alkoi jututtaa sitä tyttöä ja kohta tän tytön kaveri tuli istumaan siihen hänen eteensä ja avasin sitten hänet melkeinpä samoin tein. ”Säkin varmaan oot evoluutiopsykasta?”, ”Joo”. Ja piakkoin siihen sen tytön molemmille puolille tuli kaksi sen kaveria ja he alkoivat jutella kolmestaan ja jättivät minut ulos keskustelusta.

No sehän ei sovi. Sanoin sitten tälle tytölle: ”Esittelisiks mut sun kavereille?”. ”Tässä on [nimi] ja tässä on [nimi]”. Sit sanoin taas saman openerin eri muodossa. ”Te ootte varmaan kaikki kurssikavereita evoluutiopsykasta?” ”joo”. No kyllä mä sitten onnistuin jotain muutakin juttelee ja nekin alotti keskustelua jos se vähän tyrehtyi. Sit yhdessä vaiheessa tää yks sen kaveri joka oli tullut vielä näiden jälkeen, ja jolle olin kanssa esittäytynyt, alkoi taitella sille jaettua paperinpalaa ihan vaan yksinkertiasesti haitarimuotoon. No, siinä oli hyvä keino heittää origamia kehiin ja kerroin sille, että kun se näköjään tykkää taitella paperia niin voin opettaa sitä siinä ja pyysin sen taitteleen siitä irti neliön ja aloin opettaa origamia. Tehtiin origamit ja se tykkäs siitä. Kerroin että olin yökerhossa joku päivä, ja että menin pyytämään naiselta juomaa ja sain kun lupasin tehdä hänelle origamin ja sitten teinkin. Hänen mielestään se oli tosi erilaista, minkä tulkitsin tarkoittavan tosi hyvää, ja kysyi että miten siinä sitten lopulta kävi. Kerroin että hänen veljensä soitti ja hänen piti lähteä eikä tyttö tajunnut vihjettäni kun pyysin yhteystietoja sanomalla ”Miten me voitais tavata”. Hän sanoi, että voi harmi, ja kerroin, että nimenomaan harmi sen tytön kannalta, josta hän oli samaa mieltä.

Muutenkin sain paljon juttua sen kanssa aikaan ja kun se yks toinen kaveri tuli jossain vaiheessa mukaan keskusteluun niin kolmestaankin saatin hyvin keskustelua aikaan. Ajattelin, että siinä olis hyvä harjotus koittaa saada close. Mutta en mä vaan saanut mitenkään johdettua keskustelua siihen, että olisin voinut yhteystietoclosettaa hyvin. Itse asiassa sain johdettua keskustelun siihen, että kun puhuttiin maatalouden ympäristöpolitiikasta ja jostain aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta, joka musta oli ihan pielessä, niin sanoin niille, että ”mä haluun nähdä sen tutkimusken, voitteks lähettää sen mulle?” ”joo”. Mutta hitto, meinasin antaa omat yhteystietoni ennen kuin sain niiltä pyydettyä, joten annoin asian olla, enkä antanut yhteystietojani. Toinen niistä tytöistä poltti vissiin tupakkaa ja toinen taisi olla lihansyöjä, joten ei mua sit oikeestaan kiinnostanut close kuin harjotuksen vuoksi. Vaikka oli ne tytöt ihan kivan tuntuisia, että voisin mä niiden kanssa hengata kavereina. Mut en silti saanut sitä closea, vaikka juttelin niiden kanssa varmaan yli tunnin ja ne tuntui olevan kiinnostuneita jutteleen mun kanssa.

Mä ilmoitin että mun pitää lähteä (piti oikeastikin lähteä). Mutta ei ne siltikään kysynyt yhteystietoja, enkä mäkään osannut luontevasti kysyä, joten jätin kysymättä ja sanoin vaan: ”Toivottavasti vielä nähdään jossain (:”.

Sitten näin lähtiessäni toisen näistä tytöistä vielä lähtemässä ja sanoin sille vielä ovella ”moi (:”, mutta ei se ees katsonut mua päin. Näin sen vielä pihalla kun avasin pyöräni ja lähdin ja sanoin ”Moi (:”, mutta sittenkin se sanoi aika innottomasti takaisin ”moi”.

No mut oon ihan tyytyväinen iltaan, avasin tyttöjä ilman suurempia lähestymiskammoja ja sain heidän kanssaan molempia kiinnostavia keskusteluja ja muutenkin kiinnostuksen osoitusta itseäni kohtaan. Ei ollenkaan mitään haastattelupokausta enää, joka aiemmin (joitain viikkoja sitten) oli ongelmani. Luulen, että ehkä Mestaripuan oppi siitä, että pitää olla miettimättä mitään kun on setissä ja sen sijaan kuunnella naista ja reagoida sen antamiin keskustelunaiheisiin auttoi tämän haastattelupokausvirheen suhteen. Nyt olen edennyt siihen, että ongelmani on closettaminen luontevasti.

Tuntematon tyttö maksoi minulle oluen

All right! Taas oli tosi kova pokausilta! Oltiin x-määrän kaveripoikien kanssa jututtamassa viehättäviä naisia. Olin pyytänyt mukaan yhden, jonka tiesin erityisesti haluavan tutustua uusiin tyyppeihin, joka ainakin voisi auttaa mua tuntemattomien jututtamisessa.

Ei oltu varma mitä sinne maksaa sisään, joten alotin tuntemattomille juttelun kysymällä portsarilta, että paljon se tekee, 38 euroa, oli vastaus [määrä muutettu]. Päätettiin, että ei oo liian paha meille ja mentiin sisään.

Heti aluksi mentiin vähän hiljaisempaan paikkaan luomaan suunnitelmaa. Se oli, että eka voitais kävellä koko yökerho läpi ja katsoa näkyyks hyviä settejä (Tämän opin Mestaripualta). Sitten tehtiin niin ja kyseltiin toisiltamme, että näkyks mitään hyviä. Ei mitään erityisesti sellaista mihin vois suoraan mennä samoin tein siitä. Joten seisottiin siinä vähän aikaa paikallamme.

Sitten sovittiin, että jokanen avaa ainakin yhen setin. Mä näin kaks puoltuttukaverityttöä vähän matkan päässä. Toinen oli tästä kirjotuksesta: http://puakehitys.vuodatus.net/blog/2122922 se tyttö jota hivelin sormella kasvoihin ja toinen sen kaveri, jonka kanssa tiedän. Menin sitten tekeen niille warm approachin, että pääsisin vauhtiin. ”Moi! Mitä kuuluu?”, sanoin. Vastasivat jotain, ja aloin sitten heittää sellasta juttua, että ollaan kavereiden kaa siellä jututtamassa tuntemattomia ja mitä meidän niille kannattais mennä sanomaan yms. Olen melko varma että he ovat ainakin lukeneet tätä blogia, joten oletin että ymmärsivät jutun. Sitten saatiin vähän jotain juttua aikaan. He eivät olleet mitenkään erityisen kielteisiä sen suhteen, että lähestyin, mutta eivät he nyt erityisesti iloinneetkaan, aika kohteliaasti vaan suhtautuivat.

Kun pian lähdettiin tästä setistä, niin sanoin kavereille, että teidän vuoro. Toinen kaveri avasi sitten samoin tein yhden tytön setin. Sitten sanoin kolmannelle kaverille, että sun vuoro. Osoitin tytön, jolla oli avoin body language ja kerroin sille jopa esimerkiksi jonkin opener -ehdotuksen. Kaveri sanoi, että ei halua. Hänen mielestään pitää olla vaan iha oma itsensä. Neljäskään kaveri ei ollut innostunut avaamaan.

Ajattelin, että okei, no mä en kyllä anna tollasseen tilaisuuden mennä ohi. Menin sen naisen luo ja sanoin: ”Moi! Opiskeleks sä AMK:ssa?”, ei opiskellut, mutta tuntu että en halua jatkaa siitä enää, joten sitten kysyin, että miten se yökerho on profiloitunut muihin yökerhoihin nähden, että millasta porukkaa siellä käy. Se sanoi, että kaiken näköistä ja paljon erilaisia. Sitten kysyin että opiskeleeks se vai onks se töissä. Oli töissä, joten mä yritin arvaa, että missä se ois töissä, koska musta nää tällässeet arvaamiset tuo paljon enemmän kiinnostusta sisältöön, koska siitä helposti tulee haastattelupokaus jos kysyy suoraan, esim, että missä on töissä. No arvasin, sitten että sairaanhoitaja. Se naurahti ja kerto kavereilleen, että näyttää kuulemma sairaanhoitajalta. Sit mua vähän nolotti ja koitin pelastaa sitä tilannetta: ”En mä niin sanonut, kun näytätte sosiaalisilta ja sairaanhoitaja on eka sosiaalinen ammatti mikä tuli mieleen”, siihen se vastasi: ”No mun ammatissa kyllä tapaa paljon ihmisiä”. En sitten keksinyt ja luovutin arvuuttelemasta, hän oli hammashoitaja. Hänellä oli kaksi muuta kaveria setissä, yksi oli jossain muualla ja toinen istui tylsistyneen näköisenä sivullani.

Tyypillinen paikka kutsua wingman apuun, niinpä otin sen kaverin apuun, joka oli jo avannut yhden setin. Esittelin sen tälle tytölle ja itse aloin keskustella tylsistyneen tytön kanssa. Ei sitä kauheasti kiinnostanut keskustella, mutta ei sitä kiinnostanut olla keskustelemattakaan tai vihjata mua lähtemään. Ihan kohta siihen tuli yksi niiden kolmas kaveri mukaan. Tää kolmas kaveri oli niistä kaikkein eniten mun tyylinen. Oltiin aika hyvin setissä, kaveri piti yhtä tyttöä ja mä kahta muuta. Kysyin sitten, että opiskeleeks se AMK:ssa liiketaloutta ja hupsista vaan, sehän opiskeli! Ja vielä kansainvälisten asioiden linjalla. Se tyttö oli niistä kaikkein eniten mua kiinnostavin. Sit jotenkin alettiin puhuun siitä, että no mitä kielii ne tytöt osaa ja on opiskellut ja kerroin että mä harrastan vähän kieliä ja puhun vähän jos jotakin kieltä mutta hyvin vaan englantia ja suomea. Ajattelin, että se ois DHV:tä ja sit sanoin niille, että yks hyvä sana osata jokaisesta kielestä on ”hyvä”. Jotenkin sitten tuli puhe siitä, että itäeurooppalaisissa kielissä kaikissa hyvä taitaa olla ”dobre” tms, mutta korjasin, että vaan slaavilaisissa kielissä, balttilaisissa kielissä hyvä on ”gerai” (oikeesti vaan liettuassa, en mä latviasta tiedä). Sit välillä kun tuli hiljaisia hetkiä niin tää tyttö joka oli eniten mun tyyppiä niin alotti itsenäisesti jotain juttua mun kanssa.

Kohta tää mun wingmanin tyttö oli sitä mieltä, että hän haluaa tanssimaan. Mä sanoin sille, että mäkin voisin tulla, koska oli just hiljanen hetki mun jututtamien tyttöjen kanssa ja halusin vähän taukoa juttelupaineista. Se kuitenkin istui siinä ja odotteli ilmeisesti että se mun wingman veis sen tanssilattialle tai jotain. Sanoin sitten, että mä meen tanssimaan ja voi tulla perästä sitten kun tulee. Mä sit jätin sen setin taakse ja oletin, että ne tulee mun perässä tanssilattialle koko setti. Ja nehän tuli! Paitsi se tyttö joka oli tylsistyneen näköinen niin jäi istumaan ja oltiin tanssilattialla kahden tytön ja mun wingmanin kanssa. Hain vähän social prooffia moikkaamalla söpöä Sienityttöä jonka näin kauempana tanssilattialla. Ajattelin sitten koittaa sitä tieteellisesti tutkittua tanssiliikettä, mistä kerroin ekassa tän wordpress version blogikirjoituksessa, mutta jostain syystä ne tytöt ei tuntuneet alkavan kinota tai muutenkaan olla erityisen kiinnostuneita musta enempää vaikka koitin heilutella kaikki vaadittuja ruumiinosia vaihtelevaan tahtiin ja laajuuteen. En olettanut, että itse musiikin tahdissa pysymisellä olisi vaikutusta, mutta ehkä niiden liikkeiden lisäksi pitäisi ottaa musiikki ja sen tahti huomioon. No mä sit aloin kinota sitä mun kiinnostuksen kohdettani laittamalla kämmenen olkapäälle ja kysymällä siltä, että osaaks se mitään tansseja ja sit samoin tein otin sen kyllä pois. Ei osannut, mutta haluaisi oppia ja kysyi osaanko mä. Kerroin, että oon ottanu alkeistason kursseja monesta tanssista. Taisin kysyä että haluaako se että opetan sille jotain liikkeitä tai sitten vaan koitin vihjata sille siitä sanomalle että oon ottanut noita kursseja. Se tyttö kuitenkin sanoi mulle, että sillä ei oo rytmitajua. Vastasin sille, että ei sen väliä, ja odotin että se ois ehdottanut että opettaisin sille tanssiliikkeitä, mutta kun se ei ehdottanut, niin tulkitsin ettei halua tanssia mun kanssa paritansseja ainakaan just sillä hetkellä. Sen kaverit oli jo lähteneet tanssilattialta aiemmin ja se oli viimeisenä jäänyt sinne mun kanssa, mutta kohta sekin lähti sitten tanssilattialta ja jäin sinne heilumaan ilman ketään siitä setistä.

Kohta menin takasin wingmanin luo, joka kanssa oli kadottanut tyttönsä. Ei sitten muuta kuin uutta avaamaan. Huomasin, että yhestä pöydästä tunnuttiin kattovan meihin päin, siinä oli kaksi tyttöä ja pari poikaa. En nähnyt oliko siinä tilaa mennä ja odoteltiin jonkun aikaa. Tytöt oli itsekseen ja pojat itsekseen. Sit kun vähän ajan päästä näin, että niiden katseet oli meidän suuntaan, niin sanoin wingmanille, että mennään, mutta sit huomasin, että siinä ei tainnut olla avautumista meille niiden pöydässä ja kierrettiin niiden taakse. Mutta tietenkään ei tehty avausta niiden takaa, koska se ois virhe. Katottiin niiden selkien takaa että tosiaan, on siinä kaks paikkaa vapaana ihan niiden edessä. Sitten kierrettiin takaisin siihen missä oltiin alunperin. Seisottiin siinä hetki ja sitten sanoin: ”Nyt mennään”. Kävelin tyttöjen pöydän luo, wingman takana, ja sanoin: ”Moi! Ootteks te ujoja?”, ”Mitäh!?!?”, ”No kun me on kaverin kanssa seisottu tuolla varmaan 5 minuuttia ettekä vieläkään oo tulleet juttelemaan”, ”Mitä sä sanoit!?!? Ei me kuulla sua!”. Jos ei tietäis pua-juttuja niin ois saattanut alkaa toistaa openeria. Mutta setti oli auki, ne oli vastannut (vaikka eivät kuulleet) puheeseen torjumatta sitä, joten koska mulle tuli muuta mieleen niin jatkoin enkä jäänyt toistamaan openeria. ”Tässä on mun kaveri [nimi].” Ja sit he kättelivät ja sanoivat nimensä. Mun wingman sitten kysyi, että mitä mä sanoin heille. Kerroin mitä sanoin, mutta tarkensin, etteivät he kuulleet mitään, joten juttu oli vapaa. Wingman sitten keksi hyvin juttua ja piti settiä yllä tyttönsä kanssa jota jututti. Mä taas jututin yhtä tyttöä kanssa ja sekin osoitti kiinnostusta kysymällä väliltä multa jotain. Niiden tyttöjen kanssa oli ihan kiva jutella, vaikkeivät vaikuttaneet mun tyyppisiltä, joten en sitten ees yrittänyt kinota, ettei syntyisi väärinkäsityksiä. Se wingmanin tyttö tuntui olevan vielä kiinnostuneempi mun wingmanista kuin se mun juttelukaveri musta. Sitten kun oli juteltu tarpeeksi niin hyvästeltiin ja lähdettiin.

Mentiin istumaan wingmanin kanssa pöytään ja nähtiin pitkästä aikaa toinen näistä meidän AFC kavereista, jotka oli sitä mieltä että pitää olla vaan oma itsensä. Se vei tyttöä kädestä ja suukotteli poskelle ja menivät baaritiskiltä hakemaan juomaa. Koitin katsoa, että tarjooko se tytölle juomaa. En nähnyt, mutta tytöllä oli lompakko esillä ja auki, mutta en nähnyt ottiko se sieltä rahaa maksaakseen. Kohta nämä tyypit meni pöytään istumaan ja kaveri kinotteli vaan lisää. Ajattelin, että näköjään saattaa AFC -kaverilla käydä tuuri tänä iltana. Mutta tyttö ei hymyillyt eikä antanut kehonkielellään muita kiinnostuksen merkkejä kuin sen että antoi kinota itseään suukoin ja kosketuksin.

Luin Maverickin blogista, että se oli pyytänyt tyttöä tarjoomaan itselleen juoman, joten mä ajattelin, että nythän ois hyvä hetki. Menin wingmanin kanssa baaritiskin luo ja siinä oli yks ihan ookoon näkönen nainen. Menin sitten sen viereen seisomaan ja sanoin: ”Haluutko tarjota mulle juoman?”, ”En haluu”. Menin sitten wingmanin luo ja kysyin mikä mahtoi mennä pieleen. Sanoi, että pitää käyttää käskymuotoa. Niinpä! PUAt käyttää käskymuotoa! Näin sitten baaritiskillä yhden tytön, joka vaikutti jotenkin vähän ujolta ja jännittyneeltä ja siltä että sillä on huono itsetunto. Ajattelin, että tolta en kyllä koita, kun se varmaan tarjois sen takia että luulee että oon kiinnostunut, vaikka en ollut. Lisäks näin yhden tytön joka on kurssikaveri yhellä pienryhmäkurssilla, siltäkään ei sopisi mennä kysymään. Sitten näin yhden tytön baaritiskillä, joka näytti kivalta ja mun tyyppiseltä muutenkin. Menin sen viereen ja yks kaveri tuli samalla moikkaamaan ja kysymään mitä kuuluu. ”Oon tässä just aikeissa pyytää tota tyttöä tarjoomaan mulle juoman”, kaveri ei oikein pitänyt mun mahdollisuuksia korkeina. No kuitenkin, kaveri sitten jatkoi matkaa ja mä sanoin tälle tytölle: ”Tarjoo mulle juoma”. Hän vastasi: ”Miks?”, tää vähän sotki mun suunnitelmia, en odottanut sitä joten heitin vaan jotain: ”Koska sä haluut”, se jatkoi: ”Miks?”. Sitten keksin: ”Mä voin tehdä sulle origamin”. ”Ok, mutta sitten kanssa teet mulle sen origamin (:”. Ja sitten se kysyi minkä juoman haluan, että en kai mitään kallista, sanoin että se voi valita itse mulle. Se kysyi käykö olut ja sanoin että käy ihan hyvin. All right!!! Eka kerta kun saan ennestään tuntemattoman tytön ostaan mulle juoman!

Sitten mä siinä baaritiskillä jo otin esiin muistiolehtiön ja taittelin siitä kaks neliön muotoista paperipalaa molemmille ja kun se kysyi miks kaksi, niin kerroin että se saa siinä samalla opetella itekin. Mun kädet tärisi sitä taitellessa kun mua jännitti niin paljon ja sit yritin vaan olla hitaampi että se menis paremmin niin. Sit sain juoman ja katottiin jotain vapaata pöytää ja se ehdotti yhtä pöytää jossa oli tyttö ja kun mentiin siihen niin se tyttö sanoi että siin on varattu ja se mun tyttö sanoi, et ollaan siin vaan vähän aikaa, johon vastasin, että siin saattaa mennä kauemmin ja valittiin baarijakkarat seinän vierestä. Se istui mua päin ja mä istuin sitä kohti (usein puat suosii viereen istumista), niin että mun jalat oli avoimessa asennossa ja vasemman jalan sisäpuoli koski noin polven korkeudelta sen jalan ulkopuolta vähän aina välillä. Sit siinä taiteltiin origamia ja mä selostin miten sen kuuluu taitella ja näytin ite malliksi. Se taitteli sen oikein hyvin, enkä mä päässyt kinottaan siihen sen näpeille korjaamaan sitä paremmin. Sit kun se oli valmis niin se oli oikein hymyilevä ja kiitteli siitä. Sit sen veli? tai joku soitti sille ja se sano että se kohta lähtee. Jotain vielä tuli puhetta et se sanoi mulle sit seuraavan kerran mä voin taas kerrata sille miten se tehtiin tai opettaa jonkun uuden tai jotain en muista. Ja sit mä sanoin että ens kerralla voin sitten opettaa vaikka origamikoiran. Ajattelin, että koska se nyt on lähdössä siitä, puhuttiin että ensi kerralla kun nähdään niin tehdään origameja ja niinpä voisin jokseenkin luontevasti yrittää closea siihen. ”Miten me voitais tavata?”, kysyin. ”En mä tiedä” se sanoi ja näytti vähän epäröivän, että pitäiskö sen antaa jotkut yhteystiedot. Sanoin ”Ok” ja olin välinpitämätön ja katsoin vähän muualle, mutten lähtenyt mihinkään. En aikonut tarkentaa että se vois antaa yhteystietoja, jos haluaa tavata uudestaa, siinä kohtaa tytön täytyy itse tajuta antaa yhteystiedot jos haluaa ne antaa. Sitten se nousi seisomaan siitä ja kiitti ja hymyili ja sanoi että menee näyttämään niitä origameja kavereilleen. Hymyilin hänelle takaisin, koska hän oli minusta kiva ja sanoin ”Nähdään!”.

Sitten hän varmaan meni kavereidensa luokse esittelemään origamejaan, että ”Kattokaa mitä mä sain!”, tai ainakin minä menin olutlasin kanssa wingmanille ja sanoin: ”Kato mitä mä sain!”. Sitten en tainnut availla yhtään settiä sinä aikana kun join oluen. Näin sen oluen juotuani kaksi tosi HB-tyttöä, mahdollisesti keskieurooppalaisia, tulemassa baaritiskiltä mua kohti ja mun ohi ja sanoin: ”Hey! Are you..” ja he katsoivat minua, hymyilivät vähän ja pudistivat päätään, tyyliin: ”ei, ei” ja kävelivät reippaasti ohitseni. ”…from Czech”. Se oli crash and burn ja ainoa laatuaan sinä iltana. No ei siinä mitään. Next.

Menin istumaan wingmanin kanssa tuoleille ja siihen meidän viereiseen pöytään, juuri sopivalle jutteluetäisyydelle tuli jokunen tyttö ja mua lähimpänä oli yksi söpö. Puhuin sitten mun wingmanille vaan jotain, että taidanpa avata noi tms. Tarkoituksena saada jutteluasenne päälle. Sanoin sille söpölle tytölle sitten: ”Voinko kysyä sulta naisen mielipiteen?”. ”Joo :)”. ”Onko se parempi että miehet tulee juttelee sulle selvinpäin vai kännissä?” ”No selvinpäin!”. Sit kyselin et mitä ne sanoo ja mitä kannattais sanoo tai mitä vois sanoo. Se sit sanoi, että voi kysyä vaikka, että miten on ilta mennyt. Kysyin siltä sitten samoin tein, että miten on ilta mennyt. Sit samalla kun juttelin jotain noita juttuja niin se tyttö hymyili innostuneesti ja katsoi silmiin ja kinosin sitä pitämällä kättä olkapäällä useita sekunteja ja muutenkin kättä vasten käsivartta. Se tyttö vaikutti aika selkeesti kiinnostuneelta musta ja mäkin olin ulkonäön puolesta siitä oikein kiinnostunut. Sitten kyselin jotain että miten se yökerho on profiloitunut ja se sano, että se ei usein käy siellä eikä se oikeen tykkää siit musiikista yms. Se kuulemma tykkäs rapista ja jostain muista jotka on suurinpiirtein mun vähiten tykkäämiä musiikkilajeja. Ajattelin sitten koittaa mun kehittämääni Florian Silbereisen taktiikkaa ja kerroin että mun suosikkiartisti on Florian Silbereisen ja koska se on tunnettu vaan keskieuroopassa niin kerroin että se on x-maalaista haitarimusiikkia, mutta tosi menevää. Kerroin että se on oikeestaan hyvää musiikkia ja voisin vaikka lähettää sille jotain sellasta jos se haluua. Mutta ei se tyttö tainnut tajuta, että koitin closea ja oli ihan sama tykkääkö se siit musiikista vai ei, kun se sanoi siihen, ettei se tykkää sellaisesta musiikista. Mut ajattelin, että ehkä se ei vaan heti tajunnut että sillä oli mahdollisuus antaa yhteystietonsa. ”Sit mä tykkään slovenialaisesta discomusiikista…” ”ei näyttänyt vielä tajuavan” ”ja virolaisesta eurotrancesta”. Mutta ei se siltikään tajunnut enää pyytää että lähettäisin sille sitten jotain esimerkkejä noista. Sen olisi pitänyt sanoa: ”Aijaa, en oo ikinä kuullutkaan slovenialaista discomusiikkia, voitko lähettää mulle jotain esimerkkikappaleita, tässä on mun email/fb”. Sit otin mun wingmania apuun: ”Sano joku hyvä räppikappale”, ei se kuullut: ”Ai RnB?”. ”Räppi, R-Ä-P”, ”no eminem”. Kysyin tytöltä, että tykkääkö se Eminemistä. Se sano, että ei se tykkää sellaisesta räpistä. Ja ääh!! Sanoin sille, että se on just mun suosikkiräppiartisti! Ei millään meinannut löytyä mitään yhteistä, minkä avulla ois voinut koittaa saada aikaan rapporttia ( rapport ), jonka jälkeen sitten ois saanut yhteystietoclosen helpommin. No se tykkäs myös SMG:stä, johon sanoin, että mä tykkään Ultra Brasta! Sehän on melkein sama bändi. ”Mut Ultra Bra on mun mielestä huonompi”, se sanoi. Tää tyttö alko vaikuttaa siltä, että meillä ei kyllä tunnu olevan oikeen sama maku, mutta se oli viehättävä ja vaikutti kuitenkin ihan kivalta luonteensakin puolesta, joten ei sen väliä, jos se tykkää räpistä. Mutta sitten sen joku kaveri tuli siihen sen luo ja sanoi vähän ivallisesti: ”Ai oot löytänyt jonkun miehen”. Se oli sen kaveri ja siihen täytyi koittaa saada hyvät välit, joten pyysin että tää söpö tyttö esittelis meidät. ”Enhän mä muuten tiedä sun nimeä”, tyttö sanoi. ”Moi! Mä oon Tarvo”, esittelin itseni sen kaverille. En muista sainko mitään muuta sanottua, kuitenkin kohta tää sen kaveri cock block kas mut alkamalla puhuun vaan kahestaan sille tytölle sellaisesta suunnasta että mä jäin ulos ja pian ne lähti siitä. Ehkä ne luuli, et oon joku paha pelimies, vaikka halusin vaan että olisin saanut sen tytön yhteystiedot ja harrastaa fyysistä läheisyyttä sen kanssa. Mutta olisin mä sille kertonut, etten mä halua suhdetta, eikä sekään varmaan olisi halunnut, mutta jos me molemmat oltiin viehättyneitä toisistamme niin ei siinä mitään pahaa ois ollut jos oltais päästy läheisempään fyysiseen yhteyteenkin.

No mut joka tapauksessa tää tapaus nosti mun social prooffini/DHV:ni tosi korkeelle. Pidin kättä takanani olevalla kaiteella ja juttelin wingmanille. Kohta siihen meidän viereen pöllähti kaksi tyttöä ja sanoin wingmanille, että ne haluaa että niitä jututetaan. En kuitenkaan jaksanut samoin tein alkaa avaamaan kun olin juuri käyttänyt niin paljon energiaa edelliseen HB:n settiin. Pyysin wingmaniä avaamaan muttei se sitten jaksanut sekään. Kohta nämä tytöt tulivat nojaamaan siihen kaiteeseen niin että mun sormet jäi kaiteen ja niiden selän väliin. Se oli ihan selkee lähestymiskutsu ja kiinnostuksen merkki ja ne sitten kinotteli selällään mun sormia. Mutta en keksinyt mitään hyvää openeria enkä sitten jaksanutkaan samoin tein avata. Ja ujostutti katsoa niitä päin ilman hyvää opener -ideaa jolla voisin avata ne jos ne ottaa katsekontaktin. Niinpä ne oli siinä mun selän takana ja juttelin vaan wingmanille niistä, että ne kinoaa mua ja haluaa että jutellaan niille. Mutta ei ne siinä koko yötä jaksaneet olla ja kohta lähtivät pois. Olisivat nyt itse avanneet meidät, blaah, eihän mekään aina olla sellaisella avaus-fiiliksellä.

Sitten ajateltiin, että eiköhän tää oo tässä. Päätettiin lähteä yökerhosta ennenku se menee kiinni, koska se olisi social proofin kautta fiksua. Jos on baarissa kun se menee kiinni, niin tyypit voi huomata, että eivät lähteneet kenekään tyttöjen mukaan. Ja jos taas ihmiset katselevat sulkemisaikaan, että missä ne tyypit on jotka jutteli viehättäville tytöillä, niin kun eivät nää meitä siellä niin saattavat ajatella, että löydettiin seuraa niistä viehättävistä tytöistä ja mentiin niiden luo jo. Pyöräiltiin sitten wingmanin kanssa koteihimme ja menin nukkumaan.

Ollin, Alishan ja Ykän kanssa pokaamassa

Tänään menin x-paikkaan pokaamaan. Olin saanut sinne mukaani wingman iksi kaverini Ollin, pivot iksi kaverini Alishan ja paikan päällä tapasin Ykän joka tuli mukaan meidän kanssa auttamaan meitä pokaamaan kun Alisha oli lähtenyt.

Olli on siitä hyvä wingman, että sillä ei tunnu olevan pahemmin approach anxietyä, se avaa settejä ihan lennosta eli ohimeneviä tyttöjäkin. Mä en ollut yhtä kova avaamaan, eka avasin tytön joka tuli istumaan kavereidensa viereen ja kysyi multa onko paikka vapaa. Sanoin: ”Hey, yes you can sit”, sitten hän oli juuri istunut ja kääntymässä kavereihinsa päin ja heitin vaan jotain mitä ekana tuli mieleen: ”Are you all cultural policy students?”. Eivät olleet, mutta olivat vaihtareita. Koitin DHV:ttää itseäni sanomalla, että ajattelin että olisivat ehkä Margaretin luokkakavereita, kun hänet tunsin entuudestaan siitä kaveriporukasta. Kertoi että asuivat vaan samassa talossa. Sain pidettyä sitä tyttöä keskustelussa ehkä noin 2-4 minuuttia.

Seuraavana harjoittelin avaamalla yhden blondin tohtoritytön jonka tunnen entuudestaan ja olin olevinani niin, että se olis ollut cold approach, mutta ei se ollut. Ensin pyysin, että Olli menisi avaamaan hänet, mutta Olli meinasi, että entäs jos se onkin ilkeä blondi, joten minä hoidin sen sitten ja esittelin Ollin ja Alishan hänelle. Ei ollut ilkeä.

Sitten jossain vaiheessa pari mustiin pukeutunutta tyyppiä tulivat pahoin aikein ottamaan kuvan minusta ja Ollista kun Alisha oli poissa. Olli ei oikein halua että kukaan saa tietää, että se auttaa mua pokaamisessa, mutta silti nämä tyypit ottivat kuvan hänestä mun seurassa hänen kielloistaan huolimatta. Se pilasi vähän meidän iltaa, mutta sitten noustiin taas pokaamaan ja availemaan settejä. Mä menin avaamaan yhden setin niin että kävelin kolmen tytön luo ja sanoin: ”Moi! Oletteko te ystävällisiä” En edes huomannut että sanoin sen kirjakielellä ja nostin käteni kun morjestin, ei olisi pitänyt, se näyttää tyhmältä. ”Siinä ja siinä” he vastasivat. Sitten heitin mun wingmanin Ollin mukaan siihen apuun. Sanoin: ”Tässä on Olli, hänkin on ystävällinen”. Olli sai heitettyä vähän jotain juttua, mutta pian setti kuivui kasaan ja lähdettiin etsimään uutta.

Mutta ei Ollikaan aina osaa, nimittäin yksi setti oli sellainen, että kysyin Ollilta, että miten mä avaisin yhden kahden setin. Sanoin, että kysyisinkö vaikka että opiskelevatko taloustiedettä. Olli sanoi, että ei, kysy mieluummin jotain harvinaisempaa. Ehdotin museologiaa, se oli Ollin mielestä hyvä idea. Ja siinä sitä sitten mentiin: ”Moi! Opiskeleeks teistä kumpikaan museologiaa?”, ”Ei.”, ”ok.”, ”(wtf???)”, ”Ei sit mitään.”. Tytöt jäivät siihen wtf-ilme kasvoille, kun en keksinyt mitään jatkoa ja lähdin. Mutta sitten keksinkin hyvän openerin! Ykä oli sanonut mulle, että kannattaa olla kännissä kun avaa tyttöjä, ne suhtautuu sillon avoimemmin. No siinä kun juteltiin Ykän ja Ollin kanssa, niin näin Ykän takana kolmen tytön setin. Menin siihen ja sanoin: ”Moi, juteltiin tossa kavereiden kanssa [<-tuo kavereiden-kanssa -aloitus on Mestaripuan vinkkejä], että suhtautuuko naiset avoimemmin jos niille menee juttelee kännissä vai selvinpäin. Mun kaveri sanoo että kännissä.”, ”No se vähän riippuu” tyttö setissä vastasi, ”että osaako sitä tuoda ajatuksiaan julki selvinpäinkin”. Jatkoin tästä sitten, että no tuleeko niitä miehet jututtaan enemmän kännissä vai selvinpäin. Kännissä kuulemma, Mitä ne miehet sanoo? Kuulemma että mitä kuuluu lähinnä yms. Sitten Olli tuli siihen settiin hoitamaan sitä ja sai selville että se tyttö oli ope ja Olli on kanssa joten ne sai siitä hyvin juttua aikaseksi. Lopulta ne tytöt sitten lähti, vaikka se setti meni kyllä melko hienosti. Se openeri toimi niin hyvin, että taidan käyttää sitä vielä uudestaan joku kerta.

Tein sen verran monta cold approachia ja sain yhdellä hyvällä itse keksityllä openerillä tytöt jutteleen mun kanssa jonkun aikaa, että olen kyllä tyytyväinen. Meni vielä paremmin kuin silloin kun olin pokaamassa Kaiden ja Maverickin kanssa Nuorisoyökerhossa!

[Lisäys] Sen unohdin vielä sanoa, että kun olin tanssilattialla Alishan ja sen HB-kaveri Aljoshan kanssa, niin joku ihme tyyppi tuli siihen ”tanssimaan” mun viereen ja koskettelee mun hiuksia. Olin ensin että mitä ihmettä ja yritin hienovaraisesti kehonkielellä antaa sen ymmärtää että voisi painua pois, mutta kun ei niin tehnyt niin tein sille tanssiliikkeitä, otin kädestä ja pyöräytin ja tein sille muitakin tanssiliikkeittä sen kädestä pitämällä, sitten se tajusi lähteä. Ja myöhemmin joku toinen tyyppi tuli sanomaan mulle, että sen joku kaveri maksais sille 10 euroa jos se menis tanssilattialla koskettelee mun hiuksia ja tarraamaan mun takapuolesta kiinni. Kysyin sitten, että mitä mä siitä saisin. ”Et mitään”. No jaa, sanoin sille sitten että enpä sitten kyllä suostu. PUA ei suostu tuollaisiin juttuihin jos ei itse saa siitä mitään.

[2. Lisäys] Sen unohdin vielä mainita, että mokasin siinä, että en kinonnut yhtään ketään kenelle juttelin. Tämä täytyy korjata tulevina öinä. Kinoamatta jättäminen on AFCmainen virhe. Esimerkiksi kun istuskelin Alishan vieressä, niin vieressä istuneet AFCt alkoivat pokaamaan häntä, eivätkä kinonneet edes jotain 10 minuutin juttelun jälkeen. He myös mokasivat siinä, että heiltä meni jotain ehkä 20-30 minuuttia siitä että edes alkoivat juttelemaan Alishalle siitä kun olivat nähneet hänet. Kerroin Ollille koko heidän pokauksensa ajan mitä he tekivät väärin pua-oppien mukaan. ”Noi on AFCitä, rikkoivat rankasti kolmen sekunnin sääntöä”, ”Ei yhtään kinoa”, tekivät myös muistaakseni muita virheitä, en kyllä muista mitä, lisäksi en muista että heilla olisi ollut mitään riikinkukkokamaa yllä. Heidän Openerinsa muuten taisi olla ”Are you exchange students?”, se on ihan ok, itsekin käytän sitä, mutta se johtaa helposti haastattelupokaukseen, ehkä hekin tekivät haastattelupokausvirhettä, en kuullut mistä puhuivat.

Huusin tytölle: ”Narttu!!!”, sain fb-closen!

Tosiaan, kävin siellä Vaihtaribileissä sitten kuitenkin ja oli tosi kova pokausilta taas! Se yksi tyttö sieltä Tutustumisillasta sanoi, että tavataan x-aikaan y-paikassa ja menin sitten sinne ja tapasin sen ja menin sen kavereiden (kaikki tyttöjä) kanssa Vaihtaribileisiin. Eli heti alusta social proof kuntoon. Sitten siellä tuli tuttuja vaihtareita vastaan ja availin niitä warm approach eina. Sain siitä sitten hyvän juttelufiiliksen päälle. En ollut juonut mitään ja alkoi tuntua vaivaannuttavalta, joten ostin appelsiinimehun ja veden sekoituksen, sillä en tulisi juomaan alkoholia kuitenkaan. Tosi PUA ja tosi rAFC ei juo alkoholia, Kaide on hyvä esimerkki tässäkin tosi RAFC -tyypistä.

Juttelin alussa pöydässä tyttöjen kanssa ja yksi niistä sen kavereista oli tosi söpö ja me tultiin ihan hyvin juttuun, mutta en saanut heitettyä mitään sopivaa juttua, millä saisin siltä yhteystiedot, en saanut edes puhetta ohjattua musiikkiin silleen, että olisin voinut käyttää mun Florian Silbereisen -taktiikkaa (selitän myöhemmin tässä kirjoituksessa). Se on ainoa asia mikä jäi vähän harmittamaan siitä illasta. Täytyy käyttää se seuraavan kerran jos tapaan sen. Tietty voisin ettiä sen facebookista sen tytön kavereista jonka kanssa menin sinne, mutta se ei olis pua-maista.

No mutta anyway, sitten tein paperista Suomen lipun ja sille pidikkeen ja laitoin pöydälle, koska joku oli kysynyt että oliko mulla Suomen lippua mukana. Sitten oli aika käyttää DHV itseeni ja aloin taittelemaan origamikurkea. Kun se oli valmis, niin se tosi söpö tyttö oli ihan yhtä hymyä ja oli vaikuttuneen oloinen, minkä tulkitsin kiinnostuksen merkiksi. Sitten kerroin että voisin opettaa sille sen origamin kanssa ja se oli siitä innostunut ja sitten nousin seisomaan ja odotin että se nousisi kanssa ja kävelisi mun viereen ja me mentäisi kahdestaan johonkin pöytään taittelemaan origamia. Mutta eihän siinä niin käynyt vaan siinä pöydässä tyypit ihmetteli, että mitäs mä nyt nousin seisomaan. No pian mun taakse tuli se tyttö, joka oli musta vaikuttunut siellä aiemmassa vaihtaripitoisissa talobileissä. Ja sillä oli yksi viehättävä tuutori mukana, jonka olen aiemminkin nähnyt.

Sitten mä annoin sen origamin olla, kun ei sen opetus nyt tuntunut onnistuvan, kun seisoin siinä yksin ja aloin juttelee Talobiletytölle ja viehättävälle tuutorille. Kohta talobiletyttö kysyi multa miksi seison siinä muistiolehtiö kädessä. Ajattelin heittää jotain hauskaa ja sanoin että teen muistiinpanoja ihmisistä. Se vähän ihmetteli, että ihanko oikeesti. Johon kyllä sitten vastasin, että kunhan vitsailin. Ei niistä kyllä kumpikaan nauranut. Kohta siihen tuli sen tuutorin jotain tuutoroitavia ja ne rupesi tanssimaan ja mä yritin mennä sitten mukaan. Ja kohta jotain mun tuntemia miespuolisia tyyppejä tuli mun taakse seisomaan. Morjestin niitä, mutta en halunnut että ne tulee pilaa mun juttua kun ne vaan seisoi siinä mun takana eivätkä olleet edes tanssituulella, niinpä töykeesti käänsin niille selkäni ja palasin sen talobiletytön ja tuutorin seuraan. En haluu puhua toisista pahaa, niin jätän kertomatta mielipiteeni ja aiemmat kokemukseni näistä kolmesta miehestä. Mutta sanonpa sen nyt kuitenkin, että niille saa sanoa useamman kerran ”ei”, ennen kuin ne uskoo, että mun resursseja ei käytetä hyväksi, vaikka oonkin ystävällinen ja haluun auttaa muita.

Sitten me vaan tanssitiin siinä, eikä asiat edenneet, joten lähdin kävelemään ja etsimään jotain muita tuttuja. Jossain vaiheessa tapasin mun yhden kaverin, joka opiskelee italiaa ja tuli puhe siitä, että se ei oo tavannut siellä yhtään italialaisia, josta tuli mieleen, että mikä mahtava opener -idea! ”Oletko italiasta?”. Niinpä mentiin kyseleen italialaisen näkösiltä tytöiltä onko ne italiasta. Ja minä taas kyselin tytöiltä: ”Are you from Czech?”. Sain tolla openerilla ainakin yhden setin avattua ja ”Are you from Germany?” openerilla varmaan ainakin kolme-viisi. ”Are you from Italy?” opener aukaisi ainakin yhden setin ja ”te ootte varmaan Suomesta?” openeri ainakin kaksi.. Menin jopa sekasetteihinkin, joissa oli kuusikin tyyppiä. Tuli siis tehtyä aikamoinen kasa cold approach eja! Jos vaan pääsin viereen tai kasvojen eteen niin tuli helposti tehtyä avaus ( open ), en mennyt väkisin olkapäästä ketään kääntämään. Availin jonkun verran settejä joista en ollut kiinnostunut, kuin vaan tutustumismielessä, ihan vaan päästäkseni hyvään fiilikseen ja harjoittelun vuoksi. Avasin kyllä myös viehättäviä tyttöjä, ainakin yli puolet,

Eka jokseenkin onnistunut cold approach oli sellainen, että näin kaveripojan tsekistä ja kysyin, että onks siel paljon tsekkejä ja hän kysyi, haluisinko tavata. Sanoin tietty joo ja se alko viemään mua jonkun tsekkipojan luokse. No ei siin mitään sanoin ”moi” ja se onneks oli musta yhtä vähän kiinostunut kuin mä siitä. Jäin siihen vähäks aikaa seisoon ja huomasin, että vieressä oli söpö pienikokonen tyttö kaverinsa kanssa, Niinpä heitin niille siitä, että ”Are you from Czech?”. Eivät olleet. En sanonut mitään, odotin ja kohta he sanoivat että ovat Puolasta, kun huomasivat etten ole tarvitsevainen AFC joka yrittää väkisin iskee ne. En oikeen keksinyt mitään sanottavaa, että tosiaan rutiineja pitäisi opetella, mutta opiskelivat suomen kieltä ja nimet olivat joku mitä en muista ja ihan normaali eurooppalainen nimi toisella. Ne antoi mun olla seurassaan aika pitkään ennenkuin lähtivät pois ”hakemaan juotavaa” ja jättivät palaamatta, sen jälkeen en enää nähnyt niitä missään, mutten kyllä hakenutkaan, kun mulla oli jo Next -asenne päällä.

Mutta sitten pikakelaankin suoraan otsikon kertomaan tapaukseen. Siinä oli kuuden tytön setti ( set ) mun edessä, koitin etsiä siitä niiden ringistä avautuvaa mahdollisuutta mulle ja semmoinen sitten tulikin tytön viereen, jolla oli M-maan lippu maalattuna naamaan. Hän oli myös minua viehättävä ja sympaattisen näköinen. Niinpä astuin siihen hänen ja toisen tytön viereen. ”Are you from M-land?” ”No” ”??” ”I am from Norway!” ”??” ”No, I am really from M-land” ”Yeah, your painting kind of gave it away ;)”. Sitten juttelin sen kanssa siinä ja toisella puolella olevallekin tytölle sanoin moikka sen omalla kielellä. Ja jonkin ajan päästä huusin sitten sille m-maalaiselle, mua viehättävälle ja muutenkin aivan mahtavanoloiselle tytölle ”Narttu!!”, kun ajattelin, että näytän etten ole tarvitseva ja sitten se oli ihan myyty siitä miten mä olin tosi viehättävä ja itsevarma ja kysyin siltä yhteystietoja ja sain facebooknimen… vitsi! Siis en ihan omasta aloitteestani vaan se pyysi mua sanomaan jonkun tosi pahan sanan. Mä menin siinä vähän vaikeeksi, koska mä en kiroile. Sitten se pyys että sanoisin sille, mikä on ”bitch” suomeksi. Se oli ihan okei, joten sanoin sille: ”narttu”. Mutta ei se kuullut sitä, joten mun piti huutaa sen korvaan, että ”narttu!!!”. Sitten se meni huutamaan tuutorilleen kiusoittelevaan sävyyn ”naartu”. Ei se tutor ymmärtänyt joten tarkensin sille, vielä että tupla-T. Mutta se ääntämys sittenkään ollut vielä täydellinen, mutta varmaan sen tuutori ymmärsi sen ja sen tuutori kaverinsa kanssa korjasi sille, että ”huora, huo-ra”. Sen tuutorikin oli muuten tosi söpö.

Päätin, että tässä on nyt sellainen tyttö, jonka haluan ja joka saattaa mustakin tykätä, joten oli aika tuoda Florian Silbereisen apuun. ”Do you know Florian Silbereisen?” ja yht’äkkiä sen kavereille tuli paniikki, hitaat alkoivat soida ja he pitivät neuvottelua, heidän olisi lähdettävä nyt! AUTS! Juuri kun meinasin käyttää mun Florian Silbereisen taktiikkaa! No onnekseni hän hyvästeli kaverinsa paitsi pari ja jäi siihen pyörimään parin kaverinsa kanssa hitaiden ajaksi, mietein pitäisikö pyytää tanssimaan, mutta hän ei antanut siihen mitään signaaleja joten vain pyörin siinä itsekin vähän aikaa ja kysyin, että mikä paniikki hänen kavereilleen tuli ja sitten jatkoin Florian Silbereisen taktiikkaa: Do you know Florian Silbereisen.” ”??” ”My favorite Central European artist is Florian Silbereisen” ”Hah! That’s old people’s music!” ”Nooo! It is very nice and energetic!” ja tein samalla reipasta haitarinsoittoliikettä käsilläni. ”What kind of music you then like if not Florian Silbereisen?” ”Indie” tjsp. Sitten kysyin, että mitkä on jotain M-maan parhaita indiebändejä ja se luetteli jotain nimiä. ”How could I find those?”, kysyin, ja Boom! ”find me in facebook”. Otin olkalaukustani kynän ja muistilehtiön ja annoin hänelle ja hän kirjoitti nimensä. Sitten hän sanoi, että hän lähtee ja heilutimme käsiämme hyvästiksi. Aion kyllä pyytää ton ”treffeille” jonnekin, kun vaan keksin jonkun hyvän idean.

Aika hyvin meni, menin tytötöporukassa sisään, tein ison kasan cold approacheja ja sain fb-closen tytöltä joka vaikutti mun tyyppiseltä. Vaikka en kyllä tykkää indiemusasta. Mutta annan sen anteeksi, kun muuten se vaikutti olevan niin huipputyyppi 10 minuutin perusteella. Ja ainiin, se eka söpö tyttö, joka oli mukana siinä porukassa jossa meni sisään nii harrastaa yhtä juttua mihin se antoi ajankin ja paikankin miten sen löytää. Eli sinne saatanpa mennä hoitamaan siltä yhteystietoclosen, jospa vaikka tästä tytöstä ei tuu mitään, niin ehkä siitä.

Lisäys: Damn! Facebookin mukaan toi fb-closetyttö on suhteessa. No täytyy keskittyä siihen origamityttöön.

Tutustumisilta ja 2. treffikutsu

Se Sienityttö ei sitten vastannut mulle mitään, joten aika toteuttaa Next -puataktiikkaa. Eli siirtyä eteenpäin seuraavaan. Menin kaverini Waltherin kanssa yksi ilta yhteen sellaiseen tapahtumaan, minkä järjesti joku sellainen organisaatio, joka on kait niitä varten joilla ei ole kavereita, että ne sais jotain kavereita ja sosiaalista kontaktia. Me ollaan Waltherin kanssa sosiaalisia ja halutaan lisää kavereita, joten täähän oli tosi hyvä idea mennä sinne. Siellä oli kaksi järjestäjää jotka oli jotain kivoja tyttöjä. Lisäks siellä oli yllättävän paljon naisia ja miehiä, olisin kuvitellut, että kovin moni mun ja Waltherin lisäksi ei kehtaa mennä tilaisuuteen joka on tietääkseni tarkoitettu niille joilla ei ole kavereita. Koska sitten saattaa vaikuttaa siltä, että ei ole ketään kavereita. Se tosin ei haittaa mua ja Waltheriakaan ei varmaan.

Juttelin siellä sitten tyypeille jotka sattui olemaan lähempänä. Sain ihan hyvin juttua aikaiseksi naisihmistenkin kanssa. Esittelyssä kerroin olevani Tarvo [nimi muutettu] ja opiskelevani sosiobiologiaa ja kun jotkut oli sanoneet, silleen kevennyksenä että ”… ja tykkään kissoista”, niin mä sanoin että tykkään euroviisuista, kielistä ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Jossain vaiheessa juteltiin, että mitä näissä tapahtumissa haluttaisiin jatkossa tehdä, että onko mitään ehdotuksia. Tässä oli hyvä kohta näyttää, että mulla on hyviä ideoita. Niinpä mä sanoin, että mehän voitais opetella uusia taitoja. Niinkuin vaikka taittelemaan papereita, tehdä origameja. Sitten ne kysy, että osaanko mä ja sanoin osaavani tehdä origamikurjen ja yritän opetella origamikoiraa. Niiden mielestä se oli ihan hyvä idea, tai eivät ainakaan sanoneet että olisi ollut huono idea. Sanoivat, että varmaan netistä löytyisi jotain ohjeitakin siihen.

Sitten yhdessä vaiheessa siitä juttelupuolelta suurin osa porukasta meni ottamaan tarjottavia ja pelaamaan pelejä. Kun mä tulin takaisin teen ja keksien kanssa, siinä oli enää vaan jokunen tyttö ja Walther. Menin sitten istumaan yhden kiinnostavan oloisen tytön viereen ja aloin juttelemaan, koska halusin tutustua siihen. Juttelin melkein kirjakielellä, ei pidä olla mikään tavallinen, kun pua ei ole mikään tavallinen ja kun ne tytöt joille juttelin oli erityispedagogeja ja  varmaan niitä ei kiinnosta mikään tavallinen, vaan erikoistapaukset. Lisäksi varmaan kuulostaa fiksulta ja asialliselta kun puhuu kirjakielellä. Koska mulle kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen, niin se tuli sujuvammin silleen ilman ajatuskatkoja. En mä nyt tietenkään puhunut silleen ”minä olen Tarvo ja minä puhun kirjakieltä”, vaan silleen samalla tavalla kuin kirjoitan tätäkin. Käytin esim. ”mä” -sanaa ja niin edelleen. Jossain vaiheessa se tyttö jolle juttelin meni jonnekin ja kun se palasi takaisin, niin jostain syystä se ei enää istunut takaisin mun viereeni. Sen jälkeen muistaakseni aloin jutteleen toiselle tytölle, tän edellisen tytön kaverille. En kuitenkaan ainakaan enää jutellut tälle samalla tytölle kun ei sekään mulle.

Siellä oli lisäksi sellainen laita-tähän-nimi-ja-yhteystiedot-jos-haluat-seuraa -paperilista. No mä ja Walther laitettiin tietty kaikkein ensimmäisenä omat nimemme ja yhteystietomme siihen. Ja siihen sarakkeeseen, missä luki, että minkälaista seuraa kaipaa (baariin, konserttiin, leffaan, teatteriin, muu kulttuuri, yms.) laitettiin, että ”anything” ja mä laitoin vielä lisäksi, että sieneen, bileisiin, leffaan, tapahtumiin, yms. Mietein laittaisinko myös, että siipihenkilöks, mutta ajattelin, että se ei olisi ollut hyvä idea.

No lopulta jotkut muutkin laittoi nimiään siihen. Myös yks ulkomaalaistaustainen tyttö, joka oli keskieurooppalainen, ja mähän tykkään just keskieurooppalaisista. Juttelin sen kanssa jotain ja sanoin, että haluun oppia sen kieltä ja se ehdotti että voitais opiskella sen kanssa niin että se opettais mulle omaansa ja mä omaani. Ja sit se pyys että lähettäisin sähköpostiosoitteeni hänelle, niin hänen ei tarttis kirjoittaa sitä ylös. Katsoin kotona myös että löytyykö näille tyttöjen yhteystiedoille kuvat facebookista, niin tietäisin kuka on kuka. Yhdeltä ei löytynyt kuvaa, niin en tiedä, että oliko se joku niistä mua kiinnostavista tytöstä jotka siellä tapahtumassa oli. Mutta ainakaan niiden erkkapediatyttöjen kuvia ei löytynyt noilla yhteystiedoilla. Jos vielä nään niitä, niin en kyllä koita olla muuta kuin kaveri, kun ne ei tuntuneet olevan musta kiinnostuneita.

No mähän lähetin sitten sille keskieurooppalaiselle kaikkien tyyppien sähköpostiosoitteet jotka oli ne kirjoittaneet ylös siihen paperille, paitsi Waltherin, koska sen sain muuten. Me juteltiin sen tytön kanssa sähköpostin välityksellä siitä että koskakohan meillä olis aikaa tehdä se kieltenopiskelujuttu. Ja sitten sain idean, että koska se sienityttö ei ollut vastannut mulle mitään, niin lähetin tälle Tutustumisiltatytölle seuraavanlaisen viestin:

”Guten tag,

muistaakseni siellä tutustumisillassa kirjoitit nimesi siihen Baariseuraa -listaan [huom. siellä oli siis monta listaa eri kategorioissa]. Haluatko lähteä mun kanssa Vaihtaribileisiin tänä iltana?

—
Tarvo”

Hän vastasi siihen, että oli jo sopinut menevänsä vaihtarikaveriporukkansa kanssa, mutta voisin liittyä seuraan, mutta eivät olleet sopineet missä tapaavat ja mihin aikaan ja hänellä on lisäksi pitkä päivä koulussa, että tavataan vasta sitten siellä. Oikeastaan tää ei ollut varsinainen treffikutsu, koska en ole siitä tytöstä seksuaalisesti kiinnostunut vaan haluan siitä vaan kaverin, mutta tämä kuitenkin kävi treffikutsuharjoittelusta, siksi otsikko.

Kutsuin myös Maverickin vaihtaribileisiin (ei pääse, tentti) ja Waltherin (ei pääse, toinen vapaa-ajan juttu) ja yhden aasialaisen tytön (ei tule, ei sanonut syytä). Se vähän vei intoa mennä koko vaihtaribileisiin. Ei sinne oikein yksin kovin herkästi tule lähdettyä.

Treffikutsu

Kerroin  siitä kun kävin sienestämässä Riston ja sen söpön ulkomaalaisen tytön kanssa, joka sanoi että tykkäsi humanistiyökerhosta. No minäpä lähetin sille sitten seuraavanlaisen kutsun pari päivää sienestyksen jälkeen:

”Svejks,

we are planning to go out with my friend Maverick and Kaide next weekend and we probably go to Humanistiyökerho or Yhteiskuntatieteellisten suosima. And I remember you said you liked Humanistiyökerho, so would you like to join us? Maverick and Kaide are nice people who also like to get to know new people. Remember also Vaihtaribileet at Wednesday, I think I will go there also and if you want you can join me and my friend to there too. 🙂

—

Tarvo”

Saas nähdä mitä hän vastaa. Kirjoitin viestin niin, että se ei ajattele että yritän pokaa sitä. Koska kun mainitsin kaverit, niin se ajattelee, että haluun vaan hengailla sen ja muiden kavereiden kanssa, ja että teen sen joka tapauksessa muutenkin, niin että sillä ei oo mitään paineita siitä että yrittäisin pokaa tai että sen pitäis tehdä vaikutus, tai tuottaa pettymys jos sanoo ”ei”. Lisäks kerroin DHV -juttua Maverickista ja Kaidesta, että se pitäis niitäkin hyvinä tyyppeinä.

Nyt pitää vaan saada Kaide ja Maverick tulemaan mukaan tähän suunnitelmaan, kun niille en oo kertonut vielä mitään tästä suunnitelmasta. Mutta vaikka ne ei tuliskaan mukaan, niin jos se tyttö lähtee, niin voin sanoa, että Kaide tai Maverick ei päässeetkään ja kyllä se varmaan mun kanssa kahdestaankin sinne lähtee mielellään.

Tonne vaihtaribileisiinkään mulla ei oo vielä kaveria, mutta täytyy kysyä josko esim. Maverick tai joku tyttö lähtis, kun Kaide haluu harjotella tän viikon viikonloppuun asti soolona. Lisäks voin kysyä useaa tyttöä sinne ja jos ne lähtee, niin sitten se kaveri minkä kanssa oon puhunut lähteväni onkin ne toiset tytöt ketä pyydän.

Lisäys 15.9.: Ei se vastannut mulle mitään edes muutaman päivän odottelun jälkeen.

Kielibileissä

Täälläpäin on joka kuukausi sellaiset kielibileet (nimi muutettu), jossa on pöytiä joiden teemana on jokin kieli ja sitten niissä kuuluu puhua vaan kyseistä kieltä. No mä menin sinne ja toivoin, että löytäisin tsekin kielen ja ties vaikka jotain ihania tsekkityttöjäkin, mutta ei ollut tsekin kielipöytää. No mä tykkään saksalaisistakin (tytöistä), joten menin siihen pöytään sitten. Mutta en mä oikeastaan osaa saksaa, niin en mä siinä pöydässä kauaa viihtynyt, kun ymmärsin vaan ihan perusjuttuja, kuten ”ich bin” yms. Ja lisäks siinä pöydässä ei ollut yhtään saksalaista tyttöä!

Kävelin sitten ympäriinsä jos vaikka siellä olikin tsekkoslovakialainen pöytä jota en vaan ollut huomannut. Mutta ei siellä ollut. No mutta näin hollantipöydän missä oli tyttöjä, mutta ei tuoleja. Kävin ottamassa tuolin ja laitoin sen pöydän ääreen ja tein cold approachin kolmen sekunnin sisään ihan ilman mitää approach anxietyä, koska se nyt oli sellanen tilaisuus että siellä odotetaan, että mennään juttelee tuntemattomille. Siinä oli semmonen kahden sekasetti mun vieressä, johon sitten vaan heitin openerina, että ”Dach! Hu haatet? [kirjoitetaan Dag! Hoe gaat het? Tarkoittaa, moi, miten menee.]”. Se tyttö oli oikein söpö liikuntatieteilijä. Belgialainen. Ne tyypit vastas siihen mun openeriin jotain ”chut [kirjoitetaan goed, tarkoittaa hyvää” Jotain sitten vähän juteltiin jonkin aikaa. Osaan hollantia vielä vähemmän kuin saksaa, joten olin aika avuton ja jouduin toistelemaan ”ik ben [minä olen]” lauseita ja käyttämään englantia. Tämä miespuolinen oli koko ajan tosi jännittyneen oloinen, ei oikein tiennyt miten olisi siinä, tiesin miltä se tuntuu ja otin ihan rennosti. Tytöt tykkää että mies on ihan rennosti niiden seurassa. Kohta toinen heistä meni hakemaan teetä ja toinen seurasi perässä.

En jäänyt siihen yksikseni koska toisella puolellani tyypit puhui suomea ja englantia ja kehonkielikin oli ollut alusta asti sulkeutunut mua kohti. Niinpä menin taas kiertämään ja mun saksalainen kaverityttö pysäytti mut siinä kielipöydän kohdalla jossa se ite oli. Olin ajatellut mennä ranskan pöytään, koska sitä kieltä oikeesti jopa vähän osaan, mutta jäinkin sitten siihen, vaikka siinä ei ollut muita tyttöjä mukana keskustelussa kuin mun kaverityttö. Siinä oli kuitenkin yksi Paul Birminghamista, jonka olin nähnyt kaksi vuotta aiemmin ja se oli mun facebookissa joskus ollut ”People you might know” -laatikossa. Ja muistan sen siitäkin, kun se sanoi mulle puoltoista vuotta sitten suomeksi, että se on Paul Birmighamista. Ja sitten mä ajattelin päteä ja sanoin sille, että se on Paul Birminghamista ja se oli yllättynyt että muistin niin hyvin sen nimen ja mistä se oli kotoisin.

Sitten juttelin sen kanssa siinä niin kauan että mun piti lähteä taas töihin. Mutta siinä jutellessa panin merkille, että samassa pöydässä Paulin vieressä istui tyttö joka välillä vähän katsoi mua hymyillen ja toivoin että olisin keksinyt jotain millä olisin saanut sen mukaan luontevasti keskusteluun, tai jonkun muun tytön siitä pöydästä, koska siinä oli vielä pari muutakin, mutta ne oli vähän silleen huonosti sijoittautuneet, etteivät olleet ihan mun vieressä. Lisäksi se söpö liikuntatieteilijäbelgialaistyttö tuli siihen viereiseen pöytään aika lähelle mua, kello yhteentoista (istuin reunassa) ja aina välillä kattoi muhun päin ja toivoin että olisin saanut sen jotenkin luontevasti kanssa mukaan keskusteluun, mutta ongelma oli että meidän pöydän kieli oli sille luultavasti liian vaativa ja aina kun se katsoi, niin mulla ja Paulilla oli juttu kesken ja Paulin keskeyttäminen olisi ollut epäkohteliasta ja oman jutun keskeyttäminen taas epäluontevaa.

Ei tullut closeja, mutta jos nään ja tunnistan sen belgialaisliikuntatiedetytön seuraavan kuukauden aikana jossain, niin aion mennä tervehtimään ja tutustumaan lisää